Voiko nikotiinittomia pusseja tilata ulkomailta Suomeen?

Lyhyt vastaus

Tupakkalain etämyyntikielto on kirjoitettu koskemaan nimettyjä tuoteryhmiä: tupakkatuotteita, sähkösavukkeita, nikotiininesteitä ja savuttomia nikotiinituotteita. Savuton nikotiinituote edellyttää määritelmänsä mukaan nikotiinia. Tuote, jossa ei ole tupakkaa eikä nikotiinia, ei siksi automaattisesti kuulu tämän kiellon sanamuodon piiriin. Ruokavirasto puolestaan katsoo, että tupakattomat ja nikotiinittomat huulen alle laitettavat annospussit ovat elintarvikkeita.^[1],[2]

Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikkia 0 mg -pusseja voisi vapaasti tilata mistä tahansa. Jos tuotteessa on tupakkaa tai nikotiinia, se on eri tuote kuin nikotiiniton pussi. Jos taas nikotiiniton pussi on elintarvike, siihen voivat soveltua elintarvikkeiden tuontisäännöt, jotka riippuvat lähtömaasta ja ainesosista. Lisäksi joissakin tilanteissa tuote voi olla tupakkalain tarkoittama tupakan vastike, johon liittyy omia säännöksiä, kuten alaikäisten maahantuontikielto.

Käytännön tiivistelmä: tarkista koostumus, tarkista lähtömaa, äläkä päättele yhden tuotteen asemaa toisen tuotteen perusteella.

Miksi nikotiiniton pussi ei ole sama asia kuin nikotiinipussi tuontisäännöissä?

Tupakkalaki rakentuu tuoteryhmien määritelmien varaan. Laki erottaa toisistaan esimerkiksi tupakkatuotteet, sähkösavukkeet, nikotiininesteet, savuttomat nikotiinituotteet ja tupakan vastikkeet. Kukin säännös kertoo, mitä tuoteryhmää se koskee, ja juuri siksi tuoteryhmän tunnistaminen on ensimmäinen askel.^[1]

Savuton nikotiinituote on määritelty nikotiinia sisältäväksi tuotteeksi. Nikotiinipussi kuuluu tähän ryhmään, koska siinä on nikotiinia. Nikotiiniton pussi ei täytä tätä edellytystä, vaikka se näyttäisi samalta ja sitä käytettäisiin samalla tavalla huulen alla.^[1]

Tupakan vastike on laajempi käsite. Sillä tarkoitetaan tuotteita, joita käytetään tupakan tavoin tai jotka on tarkoitettu korvaamaan tupakka, vaikka niissä ei olisi tupakkaa. Käsite ei edellytä nikotiinia. Se, onko jokin yksittäinen nikotiiniton pussi tupakan vastike, riippuu tuotteesta, sen käyttötarkoituksesta ja esitystavasta. Tätä rajanvetoa käsitellään tarkemmin artikkelissa elintarvike vai tupakan vastike.^[1]

Tuontikysymyksessä ero on merkittävä: säännös, joka koskee nimenomaisesti savuttomia nikotiinituotteita, ei laajene nikotiinittomiin tuotteisiin pelkän samankaltaisen ulkonäön tai käyttötavan perusteella. Toisaalta säännös, joka koskee tupakan vastikkeita, voi koskea myös nikotiinitonta tuotetta, jos tuote kuuluu tähän ryhmään.

Mitä tupakkalain etämyyntikielto sanoo?

Tupakkalain 58 § kieltää tiettyjen tuotteiden etämyynnin ja kuluttajalle suuntautuvan rajat ylittävän etämyynnin. Pykälässä luetellaan tupakkatuotteet, sähkösavukkeet, nikotiininesteet ja savuttomat nikotiinituotteet. Kielto on sidottu juuri näihin tuoteryhmiin.^[1]

Koska savuton nikotiinituote määritellään nikotiinia sisältäväksi, pykälän sanamuoto ei kata tuotetta, jossa ei ole nikotiinia eikä tupakkaa. Tätä ei pidä lukea niin, että kielto koskisi analogisesti kaikkia pussimaisia tuotteita. Toisaalta sitä ei myöskään pidä lukea niin, että nikotiiniton pussi olisi kaikissa tilanteissa sääntelyn ulkopuolella: tupakan vastikkeita koskevat säännökset, elintarvikelainsäädäntö ja kohdemaan omat säännöt ovat erillisiä kysymyksiä.

Etämyyntikielto koskee myyntiä. Kuluttajan näkökulmasta tärkeämpää on usein se, mitä tuote tosiasiassa sisältää. Jos verkkokaupan tuotteessa on nikotiinia, sitä ei pidä tulkita nikotiinittomaksi pelkän markkinointinimen tai värikoodin perusteella.

Entä jos nikotiiniton annospussi katsotaan elintarvikkeeksi?

Ruokavirasto toteaa, että huulen alle laitettavat annospussit katsotaan elintarvikkeiksi, jos ne eivät sisällä tupakkaa eivätkä nikotiinia. Tämä tarkoittaa, että niiden ainesosia, merkintöjä ja turvallisuutta arvioidaan elintarvikelainsäädännön näkökulmasta.^[2]

Elintarvikkeena tuotteeseen voivat soveltua myös elintarvikkeiden tuontia koskevat säännöt. Ruokaviraston mukaan EU:n ulkopuolelta tuotavia elintarvikkeita koskevat rajoitukset soveltuvat sekä matkustajien matkatavaroihin että internetistä ja postitse tilattuihin tuotteisiin. Verkosta tilaaminen ei siis ole elintarvikesääntöjen näkökulmasta erillinen, vapaampi reitti.^[3]

Elintarvikeluokitus ja tupakkalain käsitteet voivat olla päällekkäisiä. Sama tuote voi olla elintarvikevalvonnan piirissä ja samalla sen markkinointiin tai luovuttamiseen voivat liittyä tupakkalain kysymykset, jos se on tupakan vastike. Luokitukset ovat siis asiayhteydestä riippuvia, eivätkä ne sulje toisiaan automaattisesti pois.

EU-maasta vai EU:n ulkopuolelta?

EU:n sisämarkkinoilla elintarvikkeiden liikkuminen on yleisesti vähemmän rajoitettua kuin EU:n ulkopuolelta tuotaessa. Tämä perustuu siihen, että elintarvikelainsäädäntö on EU:ssa pitkälti yhtenäistä. Yleisperiaate ei silti takaa, että jokainen koostumus on sellaisenaan sallittu: yksittäiset ainesosat voivat olla luvanvaraisia tai kiellettyjä.

EU:n ulkopuolelta tilattaessa tilanne on tiukempi. Ruokaviraston ohjeiden mukaan esimerkiksi eläinperäisiä elintarvikkeita koskee erityisiä rajoituksia, ja rajoitukset koskevat myös posti- ja verkkotilauksia. Tavallisissa nikotiinittomissa pusseissa ei yleensä ole eläinperäisiä ainesosia, mutta tämä on tuotekohtainen asia, joka on tarkistettava ainesosaluettelosta.^[3]

Lähtömaa ratkaisee myös sen, millä kielellä ja millä tavalla tuotteen merkinnät on tehty. EU:n ulkopuolisen tuotteen merkinnät eivät välttämättä vastaa EU:n elintarvikemerkintöjä, mikä voi vaikeuttaa koostumuksen arvioimista.

Koostumus ratkaisee

Pussin nimi, väri tai 0 mg -merkintä ei yksin kerro tuotteen asemaa. Tuontikysymyksen kannalta olennaista on, mitä tuote sisältää. Tarkistettavia asioita ovat erityisesti:

• Nikotiini: jos tuotteessa on nikotiinia, se on nikotiinituote eikä nikotiiniton pussi.
• Tupakka: tupakkaa sisältävä tuote on tupakkatuote riippumatta nikotiinipitoisuuden ilmoitustavasta.
• Kofeiini ja muut vaikuttavat aineet: kofeiini on elintarvikkeissa tunnettu ainesosa, mutta sen määrä ja merkinnät ovat tuotekohtaisia.
• Kannabinoidit ja uuselintarvikkeet: esimerkiksi hampusta peräisin olevat ainesosat voivat olla uuselintarvikkeita, joiden käyttö edellyttää lupaa.
• Muut ainesosat: kasviuutteet, makeutusaineet ja lisäaineet arvioidaan elintarvikesäännösten mukaan.

Ainesosien merkitystä ja tavallisia raaka-aineita käsitellään artikkelissa mitä nikotiiniton pussi sisältää.

Ikäraja ja henkilökohtainen tuonti

Tupakkalain 62 § kieltää alle 18-vuotiaita tuomasta maahan tupakkatuotteita ja tupakan vastikkeita. Säännös koskee siis myös tupakan vastikkeita eikä vain nikotiinia sisältäviä tuotteita. Jos nikotiiniton pussi on tupakan vastike, alaikäinen ei saa tuoda sitä maahan. Ikärajakysymyksiä käsitellään laajemmin artikkelissa nikotiinittoman pussin ikäraja.^[1]

Täysi-ikäisille laki ei sisällä yleistä, nimenomaisesti nikotiinittomia pusseja koskevaa määrärajaa. Tupakkalain matkustajatuontia koskevat määrärajat on kirjoitettu nimetyille tuoteryhmille, eikä niitä pidä siirtää sellaisenaan 0 mg -pusseihin. Matkustajatuontia käsitellään erikseen oppaassa nikotiinittomat pussit ja matkustajatuonti Suomeen.

Henkilökohtainen tuonti ja kaupallinen tuonti ovat eri asioita. Jos tuotteita tuodaan myyntiin tai jaettavaksi, sovellettavaksi tulevat elinkeinotoimintaa koskevat velvoitteet, joita tämä opas ei käsittele.

Mitä tästä ei voi päätellä?

• Ei voi päätellä, että kaikki 0 mg -merkityt tuotteet olisivat vapaasti tilattavissa kaikista maista.
• Ei voi päätellä, että nikotiinipussien säännöt koskisivat automaattisesti nikotiinittomia pusseja – eikä päinvastoin.
• Ei voi päätellä, että elintarvikeluokitus sulkisi pois kaikki tupakkalain kysymykset.
• Ei voi päätellä yksittäisen tuotteen asemaa ilman sen koostumuksen tarkistamista.
• Ei voi päätellä, että Suomen säännöt kertoisivat, mitä lähtömaa sallii viennin tai myynnin osalta.

Yleiskuva nikotiinittomien pussien sääntelystä on koottu artikkeliin nikotiinittomat pussit ja lainsäädäntö.